Huonoja uutisia eläinlääkäriltä

Tammikuussa 2022 Taikalla todettiin sydämessä sivuääni terveystarkastuksessa. Ultrassa löytyi mitraaliläpän vuoto.

Tiistaina 13.12.2022 oli kontrolliultra ja samalla otettiin keuhkokuvat, kun Taika yskii välillä aika paljon. Molemmista tutkimuksista saatiin huonoja uutisia... 😔

"Älkää huolestuko ihmiset, mä voin silti hyvin!"
T: Taika

Kardiologimme (Andrea Gladuli) on englannin kielinen, joten kaikki paperit ovat englanniksi ja mie en osaa niitä kääntää, joten kirjoitan ne tähän alapuolelle. Miulle toki hoitaja tulkkasi kaiken oleellisen. Eli Taikan sydämen tila on huonontunut vajaassa vuodessa aika paljon. Nyt sen sydän on muun muassa suurentunut ja Taikalla aloitettiin sydänlääkitys. Yskiminen ei kuitenkaan johdu sydämestä. Keuhkoröntgenissä löytyi henkitorven hypoplasia, joka on kuulemma hyvin yleinen mittelspitzeillä.

Comment on Echocardio
Worsening of all parameters. Now LV volume overload and moderate to severe LA enlargement are documented.

Comment on Doppler
Severe MR. Ventricular filling pressures are high, E/IVRT ratio is normal. Trivial TR.

Diagnosis
Mitral valve disease: class B2

Other findings: chest xrays: moderate tracheal hypoplasia, LAE compressing trachea, no free fluids.

Satunnaisia yskäkohtauksia lukuunottamatta Taika on täysin oireeton. Se jaksaa kävellä pitkiä lenkkejä ja sillä on "hyvä kunto". Lenkkeilyä kuulemma saa jatkaa normaalisti, paitsi kesähelteillä. Taika rakastaa kävelyillä käyntiä.

Harmittaa suunnattomasti, että näinkin nuori koira (täyttää helmikuussa 9v) on näin sairas. Taikallahan todettiin jo nuorena krooninen haimatulehdus. Lisäksi Taikalla on riesana parodontiitti. Alkuvuodesta pitäisi mennä taas hammashoitoon.

Mutta pitää vaan ajatella, että tällä hetkellä Taika voi hyvin sairauksistaan huolimatta ja se on tärkeintä juuri nyt. 

Talvella on hyvä lenkkeillä, kun on viileää.
Tosin Taikalla palelee tassuja helposti ja
tossut pysyy vähän huonosti Taikan tikkukoivissa.

"Mamma, osaatsä tehä tälleen?"
T: Taika

Vakio eläinlääkäriasemamme on: Eläinklinikka Norppa

Teen itse ja en säästä

Kuinka moni tietää sen tunteen, kun on ajatellut säästävänsä tekemällä itse, mutta sitten onkin huomannut, että rahaa meni puolta enemmän ja tekele ei ole edes valmistunut...?

"Meiän mamma ainakin tietää..."
T: Taika

Viime kerralla kirjoitin pikkujouluista Rukalla. Viikko ennen lähtöä sain päähäni, että tarvitsen reissuun mukaan merinovillaisen kaulahuivin, koska niskani ovat olleet tosi jumissa ja merinovilla kuulemma tekee hyvää lihaksille ja nivelille. Katselin merinovillaisia kaulahuiveja kaupassa, mutta ne maksoivat noin 40 - 50 euroa, joten en raaskinut ostaa. Sitten keksin, että hitto miehän oon artesaani, että itsehän miun se pitää tehdä! Ja äkkiäkös sitä yhden huivin tikuttaa...

Noh, menin sitten kaupan lankahyllylle ja sieltä löytyi Novita Merino 4PLY -100% merinovillalanka. Ja aivan ihanan värisenä, mutta sitä ihanaa väriä oli vain kaksi kerää. Päätin soveltaa ja ostin lisäksi kahta eri väristä 7 Veljestä Lapintaikaa -villasekoite lankaa. Ja kyllä, 4PLY ja Lapintaika ovat eri paksuisia lankoja. Ja kyllä, arvelin, että siitä saattaa koitua hankaluuksia...

Mainittakoon, että piti myös ostaa pitkät puiset neulepuikot, koska en omistanut sellaisia. Huivin alku lähti sujumaan ihan hyvin. Kunnes aamulla heräsin siihen, että isäntä toruu koiraa olohuoneessa: "Hyi Taika, ei näitä saa ottaa...". Ajattelin unenpöpperössä, että hehheh Taika on varastanut pöydältä lankakerän, TAAS. Huusin miehelle olkkariin, että lankakeränkö Taika on taas vienyt. Mies vastas "ei kun sen siun tekeleen, ja sillä oli sukkapuikko suussa".

"En se minä ollut, se oli Pirkka."
T: Taika

Harvoin pääsen niin nopeasti sängystä ylös. Menin olkkariin katsomaan tuhoja. Neulepuikko oli poikki, siis SE PUIKKO, jossa kaulahuivi oli silmukoilla! Ja muutama silmukka tippunut puikoilta. Säikähin aluksi, että koira on syönyt mahaansa osan puikosta, mutta ei onneksi ollut. No siinä sitten suhtauduin asiaan hyvin aikuismaisesti ja vedin semmoiset kunnon itku-potku-huutoraivarit. Kiukusta kihisten kyyneleet silmissä aloin poimimaan silmukoita puikolle - sille ainoalle ehjälle puikolle. Ja mietin, että se on sitten lähdettävä kauppaan ostamaan uudet puikot.

Huivin edetessä huomasin, että aiemmin aavistelemani hankaluudet lankojen eri paksuuksista pitivät paikkansa. Kirosin ja harmittelin. Päätin olla jatkamatta tekelettä ja päätin tilata Novitan verkkokaupasta muutaman kerän lisää eri värisiä Merino 4PLY -lankoja, että saan merinohuivin tehtyä. Harmikseni se ihana väri oli sieltäkin loppu, mutta tilasin montaa muuta väriä.

Tässä vaiheessa jo tiesin, että huivi ei tule valmistumaan reissuun. Enkä todellakaan enää voinut ostaa merinovillaista huivia, koska miulla oli siihen mennessä mennyt lankoihin ja puikkoihin jo noin 80-90 euroa, ehkä jopa satanen... JA ennen kuin Novitan lankapaketti saapui, oli meidän lähikauppaan tullut se ihanan värinen 4PLY -merinovillalanka! Ja arvatkaapa ostinko vielä pari kerää?

Niin... Ja se huivi... En ole edes aloittanut sitä merinovillaista kaulahuivia!!! 😂

Langat tuovat ainakin viihdykettä Taikalle, koska se on aivan hulluna villalankojen tuoksuun. Palkaksi näistä kuvaposeerauksista, se sai nuuskutella ja vähän maistella jokaista merinovillalankakerää.

Pro:n pikkujoulut Rukalla

Savonlinnan Seudun Toimihenkilöt PRO ry. yhteistyössä Rukapalvelu Oy:n kanssa järjesti 11. - 13.11. jäsenilleen pikkujoulut Rukalla. Mikä onni, että heinäkuussa liityin ammattiliitto PRO:n jäseneksi - pääsin nyt edullisesti käymään Lapissa, kun en ole koskaan Oulua ylempänä käynyt. 

Matka alkoi kukon pierun aikaan perjantaiaamuna Kososen bussilla. Rukalla oltiin iltapäivällä. Majoituttiin Rukariutta Huoneistoihin. Huoneistot olivat hyvin varusteltuja, niissä oli jopa takka ja sauna.

Ruka

Heti ensimmäiseksi piti lähteä ostamaan iskälle tuliaisia, koska iskä oli koirienhoitajana reissun ajan. Toki itselle piti myös matkamuistoja saada. Kaikki tarpeellinen löytyikin Matkamuistomyymälä ja ravintola Pitäjän Pirtistä, joka sijaitsi Rukan Kylällä. Rukariutalta sinne oli jonkin verran kävelymatkaa, mutta linja-autossa istumisen jälkeen kävely teki hyvää. Kylältä löytyi myös Ravintola Zone, jossa syötiin päivällinen perjantaina sekä aamiaiset lauantaina ja sunnuntaina.

Rukan Kylä

Lauantaina aamiaisen jälkeen linkku vei meidät Oulangalle vaellukselle. Oli vaihtoehtoina vaeltaa Pieni Karhunkierros kokonaan (noin 12 km) tai osittain. Koska en ole kovin liikunnallinen ja kunto on mitä on, niin valitsin lyhyemmän matkan. Olisikohan se ollut jotain 5-6 km. Jalat olivat ihan soossia sen jälkeen. (Ja vielä pari päivää siitä eteen päinkin.) Mutta oli se sen arvoista! Muutaman tunnin vaelluksen aikana tuli nähtyä upeita maisemia, pauhaavia koskia ja vatsanpohjaa kutkuttelevia riippusiltoja.

Karhunkierroksella oli paljon jyrkkiä nousuja ja laskuja.

Karhunkierroksen varrella oli kuvan mylly.
Sen äärellä olisi kuulemma kuvattu Fazerin mainos.

Karhunkierroksella on useampi riippusilta.

Lauantai-iltana linja-auton keula käännettiin kohti Petäjävaaran Kammia. Siellä oli ne varsinaiset pikkujoulubileet. Halukkaat pääsi käymään savusaunassa ja syötiin ylellisesti. Kammi oli erikoinen paikka. Se sijaitsi osittain maan alla ja sen takaseinä oli kalliota, jossa oli takka ja kymmeniä tuikkukynttilöitä. Paikka on valittu vuonna 2010 maailman romanttisimmaksi ravintolaksi. Olihan se aivan mieletön!

Petäjävaaran Kammi

Sunnuntaina aamiaisen jälkeen oli aika pakata laukut ja lähteä kohti koti-Savoa. Matkalla, noin 30 km ennen Suomussalmea, pysähdyttiin ihmettelemään turvepäisiä hahmoja pellolla. "Hiljainen kansa" on Reijo Kelan tilataideteos ja se sisältää noin tuhat hahmoa, joille vaihdetaan vaatteet pari kertaa vuodessa. Enpä ollut tämmöisestäkään ennen kuullut.

"Hiljainen Kansa" - parasta seuraa introvertille. 😉

Muutaman kerran nähtiin poroja linja-auton ikkunasta. Vaelluksella meitä varoiteltiin, että "jos näkyy poroja, niin älkää lähestykö, on vielä rykimäaika".